AJ Sjögrenin Seura

Hallitus koolle ke 8.2.3012 klo 15

2012-01-24T13:17:00.000+02:00

Yhdistyksen hallitus kokoontuu tuumaustaukoilemaan keskiviikkona 8.2. klo 15. Kokoonnumme aluksi kirjastolle, jossa on menossa Lainan päivä. Sitten "pakenemme jonnekin". Asiana ovat yleisellä tasolla tarkastella tulevan kevään toiminnallisia asioita sekä työjakoa ja saada ideoita.

Kuusaalla valistamassa 24.11.

2011-11-29T09:34:00.001+02:00

Kuusankosken Kotiseutuyhdistys oli kutsunut meidän "matkasaarnaajia" kokoukseensa 24.11.2011. Nämä saarnaajat olivat Marja Pullinen ja Anja Tikkanen, jotka kävivät siellä kertomassa A.J. Sjögrenistä ja seurasta. Kuusaalaiset ottivat mielenkiinnolla vastaan puolitoista tuntia valistusta, jota Marja jakoi. Mukana oli hiukan rekvisiittaa, kirjoja, yms. Onneksi myös nettiyhteys toimi kivuttomasti. Kiitos kuusaalaisille mukavista Vellikuppi-kirjoista!

Juhlakuvia

2011-11-21T15:47:00.006+02:00

Seuramme 20-vuotisjuhlissa 11. - 12.11.2011 tapahtui monenlaista. Oli luentoja ja näytelmää, puheita ja kahvitarjoilua. Tässä alla on kuvia näiden päivien tapahtumista ja ohjelmansuorittajista.

Marja Pullinen luennoi lukiolaisille.

Perjantaina illalla oli yleisöluento.

Renate Blomberga luennoi molemmissa tapahtumissa.

Lauantaina oli kahvitarjoilua.

Iitin kunnan edustaja Jarkko Salonen ojensi lahjan seuralle.

Puhujina esiintyivät Lauri Vaalgamaa...

puheenjohtaja Matti Ristola ja perustajajäsen Harri J. Heikkilä.

Ennen sunnuntain juhlaa lukiolla olivat seuran edustajat käyneet A.J. Sjögrenin muistokivellä Iitin Kirkonkylässä sekä perustajajäsenten Edgar Vaalgamaan ja Osmo Ristolan haudoilla.

Tässä on kuvia näytelmäkatkelmasta, joka esitettiin juhlissa.

Näytelmän on kirjoittanut Laila Seppä. Ohjaus oli Kimmo Rämän ja puvustus Riitta Liskin.

Kuvassa A.J. Sjögren ja tyttärensä Berta keskustelevat tiedoista liiviläisten pakkokäännyttämisestä.

Bertta päätti lähteä Talvipalatsiin esittämään tsaarille vetoomusta liiviläisten puolesta, mutta joutuikin isänsä kanssa poliisin läksytettäväksi: kumouksellisia ajatuksia ei saanut viritellä vuonna 1848.

Riitta Liski kertoi 1850-luvun pukumuodista.

Markku Järvinen kertoi kuvin seuran matkasta vepsäläisten asuinsijoille.

Kunta ja seura muistivat pienillä lahjoilla prof. Michael Branchia ja Hannele Branchia. Michael Branch lausui aikoinaan idean seuran perustamisesta, ja hänen tutkimuksensa ovat kaiken Sjögreniin kohdistuvan tutkimuksen pohjana.

Marja Pullinen juonsi juhlan asiantuntevasti liittäen vuosikymmenten erilaiset tapahtumat jatkumoksi. Kuvassa hänellä on käsissään Latvian lippu ja liiviläisten lippu.

Päivi Ronimus kertoi, miten konkreettiset, arkistoista löytyvät aineistot ovat aina tutkimuksen lähteinä, erityisesti A.J. Sjögrenin kohdalla. Joskus arkistoihin vaan on vaikea päästä...

Juhlapaikalla Iitin lukiolla oli esillä Sjögren-näyttely, sama näyttely joka oli elo-syyskuun vaihteessa Kirkonkylällä.

Juhla onnistui hyvin

2011-11-14T08:24:00.001+02:00

Seuramme 20-vuotisjuhlat onnistuivat erinomaisesti. Perjantaina kuulimme mielenkiintoiset luennot liiviläisaiheista. Lukiolaisetkin saivat luennoista oman osansa perjantaipäivän aikana. Lauantaina hyvän marraskuisen sään vallitessa saatoimme juhlia seuramme perustamista. Juhlaväki katseli hyvin innostuneena katkelmaa Sjögren-näytelmästä ja oli mukana muisteluissa seuran alkuajoista. Näistä tapahtumista tulee kuvia tänne blogiin kotvasen kuluttua. Suuret kiitokset kaikille muistajille ja onnittelijoille. "Murhat kiitokset" myös juhlan järjestäjille!

Juhlintaa: Luentoilta perjantaina 11.11.2011

2011-10-28T12:50:00.001+03:00

A.J. Sjögrenin Seura ry ja Kymenlaakson Kesäyliopisto:

LUENTOTILAISUUS

PERJANTAINA 11.11.2011 klo 18 Iitin lukiolla

os. Anttilantie 2, 47400 Kausala

”Liiviläiset A.J. Sjögrenin tutkimusmatkoista nykypäivään”

Tri Renate Blomberga kertoo A.J. Sjögrenin ja liivin kielen yhteydestä, liivin kielen kieliopin 150-juhlavuodesta, liiviläisyydestä ja liivin kielen nykytutkimuksesta

”Edgar Vaalgamaa – Suomen viimeinen liiviläinen – ja hänen kirjallinen perintönsä”

Marja Pullinen ja Lauri Vaalgamaa kertovat Edgar Vaalgamaan merkityksestä

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa.

Juhlintaa: Seuramme 20-vuotisjuhla 12.11.2011

2011-10-28T12:39:00.004+03:00

Lauantaina 12.11.2011

A.J. SJÖGRENIN SEURAN

20-VUOTISJUHLA

Käynti kunniajäsenten Edgar Vaalgamaan ja Osmo Ristolan haudoilla sekä A.J. Sjögrenin muistomerkillä n. klo 11

PÄIVÄJUHLAN OHJELMA

Iitin lukolla 12.11.2011

klo 12.00 – 13.00 Kahvitarjoilua ja näyttelyyn tutustumista

Fr. Chopinin (1810 – 1849) musiikkia Hannamari Kousa, piano

Tervehdyssanat, puheenjohtaja Matti Ristola
Kohtaus Talvipalatsissa 1848, katkelma Laila Sepän Sjögren-näytelmästä, Iitin harrastajateatteri, ohjaus Kimmo Rämä

Pietarin muotia - Riitta Liski esittelee epookkipuvuston

Mistä kaikki alkoi? - Harri J. Heikkilä

Arkistojen aarteita - FM, YM Päivi Ronimus-Poukka

Vepsäläisen oppaan matkassa 1997 - FM Markku Järvinen

Kymenlaakson Kesäyliopiston tervehdys Leena-Riitta Salminen

SKR:n Kymenlaakson Rahaston tervehdys Ulla Talvi

Kunniavieraana on prof. Michael Branch Lontoosta.

Mahdolliset onnittelut pyydetään osoittamaan yhdistyksen tilille Nordea FI90 2131 1800 0142 49

TERVETULOA!

Hallitus kokoontui 5.10.2011

2011-10-07T08:51:00.001+03:00

Seuramme hallitus kokoontui 5.10. ja päätti mm. seuraavista asioista:

Puheenjohtajaksi valittiin Matti Ristola ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Helminen.

Seuran vuosijuhlaa vietetään 11.11.2011 lukiolla. Ensin on teemapäivä lukiolaisille ja illalla on vuosijuhla. Juhlaesitelmän pitää tri Renate Blomberga. Juhlasta tiedotamme vähän enemmän tässä muutaman viikon sisällä.

Seuraavalle luennolle lähdemme 17.10.2011

2011-09-30T11:17:00.000+03:00

Lähdemme Kausalasta linja-autoasemalta kimppakyydeillä kohti Kouvolaa ma 17.10 klo 16.30 kuuntelemaan luentoa:

Ma 17.10.2011 klo 17 - 20 Kouvola-talo
A.J. Sjögren ja komin kielen kehitysvaiheet
FT Marja Leinonen

Luento on ilmainen.
Tervetuloa!

KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO
Hallituskatu 7 F, 45100 Kouvola
puh. 05 229 6850
www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi

Sjögren ja liiviläiset - yhteys nousee esille tänä syksynä

2011-09-23T10:09:00.001+03:00

A.J. Sjögren oli uranuurtaja liivin kielen ja kulttuurin tutkimuksessa. Tänä vuonna juhlitaan perustutkimuksen 150-vuotista ikään, koskapa vuonna 1861 julkaistiin Sjögrenin ja Widemannin kokoelmiin perustuva liivin sanakirja. Tässä on tekstiä lisää asiasta: linkki kirjoitukseen, jossa Leena Pajula kertoo tästä historiasta kielentutkimuksen ja liivin kielen myöhempien vaiheiden kannalta mm. näin:

"Vaikka tutkijoiden yhteydet liiviläisiin olivat sotien luoman sekasorron takia katkenneet, liivistä oli ehtinyt jo tulla melko hyvin tutkittu kieli suomalais-ugrilaisten kielten joukossa (Vääri 1995: 134, 137). Ansio tästä lankeaa A. J. Sjögrenille (1794–1855) ja F. J. Wiedemannille (1805–87), joista edellinen teki kaksi tutkimusmatkaa liiviläisten luo. Näistä ensimmäinen (1846) ulottui Kuurinmaan lisäksi Liivinmaalle Salatsiin, jossa Sjögren vielä tapasi 22 liivin puhujaa. Jälkimmäisellä matkalla (1852) Sjögren kartoitti tilannetta vain Kuurinmaalla, missä hän muun muassa laski alueen liivin taitajien lukumääräksi 2324. Sjögrenin kuoltua hänen aineistonsa toimittaminen tuli F. J. Wiedemannin tehtäväksi. Tämä täydensi materiaalia omalla keruumatkallaan, ja tuloksena julkaistiin vuonna 1861 liivin kielen kielioppi ja sanakirja." Tämä Leena Pajulan teksti on julkaistu (sivut 61 - 72) Oulun yliopiston sarjassa Studia humaniora ouluensia 2: Hannakaisa Holmi ja Helena Sulkala: Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrannalle, Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI (2006).

Tuusulan retkellä

2011-09-19T08:39:00.000+03:00

Retkemme Tuusulan rantatielle onnistui loistavasti: aurinkokin paistoi koko päivän. Meitä oli kaikkiaan 24 tutustumassa näihin kolmeen kotimuseoon: Ainola, Erkkola ja Suviranta. Aluksi Ainolan puistossa sijaitsevassa Aulis-kahvilassa nautimme korvapuustikahvit ja saimme samalla alkuselostusta Ainolan vaiheista.

Ainolan museonjohtaja Hilkka Helminen kertoi meille Sibeliuksen kulttuuriperheestä ja elämästä Ainolassa. Sibeliuksen haudan ja saunan kautta kiertäen jatkoimme matkaamme kohti Erkkolaa.

Erkkola löytyi aivan tien poskesta. Sen on kulttuuritalo siinä mielessä, että nytkin siellä harjoiteltiin konserttia varten ja esillä on kirjallisuutta sekä kirjakuvituksia. Nytkin siellä oli esillä kuvitusta Juhani Ahon Rautatiestä.

Sitten olikin aika nauttia lounasta Ateljeeri Krapissa. Viimeisenä vierailupaikkanamme oli Suviranta, joka on vieläkin omistajiensa koti. Eero Järnefeltin sekä hänen tyttärensä Laura olivat ne taiteilijat, jotka maalasivat tämän talon hienossa ateljeessa vuosikymmenten ajan. Talossa oli paljon taidetta sekä ateljeessa, salongissa että ruokailutilassa.

Lähdemme kimpassa

2011-09-16T08:38:00.000+03:00

Lähdemme kimppakyydeillä Kouvolaan torstaina 22. tätä kuuta. A.J. Sjögrenin tiimoilta järjestettävistä luennoista ensimmäinen pidetään silloin Kouvola-talossa klo 17: Päivi Ronimus-Poukka kertoo Sjögrenistä ja hänen merkityksestään Kymenlaakson Kesäyliopiston järjestämässä tilaisuudessa.

Kimppakyytiläiset tapaavat Kausalan linja-autoasemalla klo 16.30 ja lähtevät heti siitä pyyhältämään Kouvolaan.

Luentoja Sjögrenistä Kouvolassa

2011-08-31T14:03:00.000+03:00

Kymenlaakson Kesäyliopisto järjestää Kuovolaan kaksi A.J. Sjögrenin merkitystä ja vaikuttavuutta tarkastelevaa luentoa. Luennot liittyvät seuramme 20. juhlavuoteen.

To 22.9.2011 klo 17 - 20 Kouvola-talo
Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi:
A.J. Sjögrenin elämä ja ura 1794-1855
FM, YTM Päivi Ronimus-Poukka

Ma 17.10.2011 klo 17 - 20 Kouvola-talo
A.J. Sjögren ja komin kielen kehitysvaiheet
FT Marja Leinonen

Luennot ovat maksuttomia.
Tervetuloa!

KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO
Hallituskatu 7 F, 45100 Kouvola
puh. 05 229 6850
www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi

Ohjelma Tuusulan retkelle

2011-08-30T08:30:00.004+03:00

Tässä on tarkennettu ohjelma retkellemme su 18.9. Tuusulaan:
Klo 9 Lähtö bussilla Kausalan linja-autoasemalta.

Klo 10.30 Ainolan kahviossa kahvit, maksullinen. Opastettu tutustuminen Ainolaan, Jean ja Aino Sibeliuksen kotiin.

Klo 12.00 lounas Krapin Atelieerissa, sunnuntaibuffet 13,40 €/ henkilö. Allergiat ja erikoisruokavaliot huomioidaan, kun niistä saavat tiedon etukäteen (soita sihteerille). Atelieeri on Krapin pihapiirissä oleva uusi rakennus, ei se vanha kartano, se on Krapihovin nimellä.

Klo 13.00 Erkkola. Erkkola on runoilija J.H.Erkon vuonna 1902 valmistunut taiteilijakoti. Erkkola on nykyisin Tuusulan kunnan ylläpitämä kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, musiikkiin ja teatteriin keskittynyt taidetalo.
Erkkolassa on vielä su 18.9. näyttely Kuvalastuja - 150 vuotta Juhani Ahon syntymästä.

Klo 14.00 Suviranta. Suviranta on taidemaalari Eero Järnefeltin koti ja ateljee. Talo on valmistunut 1901. Se on ollut koko ajan Järnefeltin suvun hallussa ja asuttuna, nykyisin taloa asuu tyttärenpoika Juhani ja Anna-Kaisa Kolehmainen. Koska talo on yksityiskoti, se ei ole yleisesti avoinna yleisölle, vain kesän musiikkifestivaalien aikaan ja silloin tällöin ryhmille. Isäntäpari on jo yli 70-vuotiaita ja he ovat ”ulkoistaneet” opastuksen hyvin kouluttamalleen oppaalle. Suvirantaan tutustuminen kestää ainakin tunnin.
Paluu Kausalaan noin klo 18.

Etäisyydet: Ainolasta Krapille on 3,5 km, Krapilta Erkkolaan 500 m ja Erkkolasta Suvirantaan 3 km. Kaikki ovat siis todella lähekkäin.

Retken hintaan sisältyvät pääsymaksut kohteisiin, opastukset ja bussikuljetus. Ruokailut sekä kahvit eivät sisälly.

Helsingistä tulevat voivat tulla junalla Järvenpään asemalle, josta heidät voi tarvittaessa noutaa.
Omalla autolla tulijat voivat jättää auton Ainolan parkkipaikalle. Ainola ja Suviranta sijaitsevat aivan vierekkäin.

Retkemme järjestelijänä toimii jäsenemme Hilkka Helminen, joka on museonjohtaja Ainolassa.

Ajelemme Elimäen Liikenteen bussilla.
Hinta: 30 € jäseneltä ja 40 € ei-jäseneltä.
Ilmoittautumiset 9.9. mennessä sihteeri-Anjalle, puh. 020 615 9776 tai anja.tikkanen@iitti.fi

Syksyn retki Ainolaan ja pariin muuhun kohteeseen su 18.9.

2011-08-29T10:48:00.003+03:00

Seuramme tekee syksyisen retken Tuusulaan sunnuntaina 18.9.2011 linja-autolla. Käyntikohteinamme ovat Ainolan lähellä oleva kahvio, Sibeliuksen Ainola (musiikki), ruokailu Krapissa á 14 €, Erkkola (kirjallisuus) ja Suviranta (maalaustaide/ Järnefelt).
Ruokailemme ja kahvittelemme matkan aikana sopivissa kohdissa. Matkasta pitää osallistujan maksaa 30 €/ jäsen ja 40 € / ei-jäsen, ruokailuista on itse kunkin maksettava itse.
Lähtö on Kausalan linja-autoasemalta klo 9. Paluu illalla.

Ilmoittautumiset Anjalle puh. 020 615 9776 tai anja.tikkanen(at)iitti.fi. Tervetuloa mukaan kulttuuriretkelle!

Näyttelymme jatkuu aina 4.9. asti!

2011-08-27T14:56:00.001+03:00

Iitin kylätalon taholta olemme saaneet iloisen yllätyksen eli tiedon, että voimme jatkaa siellä olevaa A.J. Sjögren -näyttelyämme aina sunnuntaihin 4.9.2011 asti. Tosin kahvion aukioloajat hiemen muuttuvat 1.9. lähtien: auki joka päivä klo 12 - 18. Kahvio on auki näin myös syyskuun ajan sitten, kun seillä on uusi näyttely.

Näyttelyyn maanantaina!

2011-08-22T08:29:00.001+03:00

Maanantaina 22. päivänä klo 18 on näyttelymme "avajaiset". Silloin Marja Pullinen kertoo muutamin sanoin A.J. Sjögrenin merkityksestä sekä seuramme toiminnasta. Tervetuloa.

Marja Pulliselle Kotiseutuliiton ansiomitali

2011-08-17T10:49:00.000+03:00

Iittiläinen, seuramme kunniajäsen Marja Pullinen sai Suomen Kotiseutuliiton korkeimman tunnustuksen eli Kotiseututyön ansiomitalin seuran vuosikokouksessa Turussa.

Marja on toiminut seuramme puheenjohtajana monet vuodet ja ollut aktiivinen asiantuntija seuran toiminnoissa aina sen alusta lähtien. Onnittelut Marjalle kaikkien puolesta!

AJS Kirkonkylässä ja maailmalla -näyttely

2011-08-17T10:32:00.007+03:00

Seuramme järjestämä näyttely teemalla

A.J. Sjögren Kirkonkylässä ja maailmalla

on esillä 22.8. - 4.9.2011 (31.8. = vanha tieto) Iitin Kirkonkylän kylätalossa.

Esillä on kirjoja, kirjoituksia, kuvia ja muuta aineistoa, jotka valottavat itseänsä A.J. Sjögreniä, kielitiedettä sekä seuramme toimintaa. Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen katsaukseen ja nauttimaan samalla kuuluisan kahvion herkkuja.

Perjantaista sunnuntaihin (26. - 28.8.) on seuramme oma kahviovuoro mainitun talon kahvilassa. Talo on avoinna su - pe klo 10 - 20 ja la klo 10 - 17. aina 31.8. asti; sitten syyskuussa klo 12 - 18.

Iitin Kirkonkylän kylätalo sijaitsee osoitteessa Kymentaantie 1, 47520 IITTI - vastapäätä Iitin kirkkoa, joka sekin on nyt komeassa kuosissaan maalaamisen ja kattoremonttien jälkeen. Kannattaa tulla kauempaakin!

Kesäkahvila ja arpajaiset odottavat jälleen

2011-07-27T13:34:00.001+03:00

Yhdistyksemme vuoro Kirkonkylän kesäkahvilassa on pe - su 26. - 28.8.2011. Sinne tarvitaan talkoolaisiksi kahvinkeittäjiä ja myyjiä, leivonnaisten tekijöitä ja tiskaajia. Tarvitaan lisäksi yllätyspussien myyjiä. Ilmoittaudupa reippaasti näihin hauskoihin tehtäviin soittamalla sihteeri-Anjalle puh 020 615 9776. Vuorot ovat yleensä näin: aamuvuoro klo 9 - 15 ja iltavuoro klo 15 - 21. Lauantai on lyhyempi päivä.

Vuoromme aikana puhumme paljon A.J. Sjögrenistä Iitissä ja maailmalla, kielitieteestä, matkoista, liiviläisistä, syksyn toiminnasta, yms.

Ylläri-pusseihimme otamme mieluusti vastaan sinulta liikeneviä pikkuesineitä. Niitä voit toimittaa kirjastoon 23.8.mennessä. Yllätyspussien pakkaustalkoot ovat ti 23.8. klo 15 alkaen Pullisella entiseen tyyliin. Reippaasti mukaan vaan!

Siivoustalkoot 2011 toukokuussa

2011-05-04T10:48:00.001+03:00

Siivoustalkoot olivat perjantaina 13.5.2011 Kirkonkylän muistomerkillä. Hanskat ja haravat olivat tarpeelliset siinä touhussa. Tulikin oikein toiminnallinen kuva. Mukana oli paljon jäseniä. Tehtiin hyvää jälkeä !

Vuosikokouksen päätöksiä

2011-05-01T12:59:00.004+03:00

Vuosikokous pidettiin 28.4.2011 Iitin lukion tiloissa. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotukset tulevaksi toiminnaksi. Jäsenmaksu on henkilöltä 10 €. Kunniajäseksi kutsuttiin pitkäaikainen puheenjohtaja Marja Pullinen.

Hallitukseen tulivat uusina jäseninä Ritva Lahti ja Jaakko Helminen. Erovuoroisista Eeva Mäkinen jatkaa. Hallituksessa ovat lisäksi Ritva Mäkelä-Kurtto, Anja Tikkanen, Pentti Toivanen, Mirja Kivinen, Tuula Heino ja Matti Ristola. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimintasuunnitelma löytyy tästä blogista päiväyksellä 4.4.2011. Toimintakertomus vuodelta 2010 löytyy tästä blogista oheissivulta "Mikä seura?" Vuosikokous hyväksyi edellisen vuoden tilinpäätöksen ja antoi vastuuvapaudet.

Esitelmäilta 28.4.2011

2011-05-01T11:28:00.005+03:00

Torstaina 28. huhtikuuta kokoonnuimme Iitin lukiolle kuuntelemaan kahta esitelmää. Tilaisuuden alussa A.J. Sjögrenin Seura lahjoitti lukiolle Marja Pullisen valokuvamuotokuvan. Marja Pullinen toimi äidinkielen lehtorina Iitin lukiossa, jossa hän innosti opiskelijoita kirjoittamisen ilmaisuun. Marja toimi myös seuramme pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Kuvassa oikealla Marja Pullinen, keskellä taulun vastaanottanut rehtori Ari Toropainen ja vasemmalla pj. Maija-Liisa Petsalo. Marja Pullinen totesi kiitossanoissaan, että sieltä hän nyt kuvana vahtii Aino Vallin kanssa ovea, jonka toisella puolella äidinkielen luokassa on A.J. Sjögrenin muotokuva.

Illan esitelmistä ensimmäisessä Päivi Ronimus-Poukka kertoi A.J. Sjögrenin matkoista Latvian Liivinmaalle.

Sjögren oli silloin jo sairas mies, joten hän hoiti näillä matkoilla terveyttään mm. uimalla Liivinmaan hiekkarannoilla. Hän asusteli yleensä pappiloissa, joista hän sai tietoonsa ne henkilöt, jotka vielä puhuivat liiviä. Ensimmäisellä matkalla mukana oli taiteilija Pezold. Sanakirja, joka sisältää myös muita tekstejä, julkaistiin vasta Sjögrenin kuoleman jälkeen.

Toisessa esitelmässä Sanna-Kaisa Spoof kertoi perinteen keruusta Iitissä.Hän totesi, että iittiläistä aineistoa on hyvin paljon muualla kuin Iitissä, mm. eri museoissa ja arkistoissa Tampereella, Lahdessa, Kotkassa ja Helsingissä. Mutta on "unohtunutta" aineistoa Iitissäkin, mm. kirjastossa on tekstiiliperinteen keruuseen liittyvää tutkimusaineistoa. Puuhuonekaluihin liittyvä perinne, Aino Vallin sana- ja perinnekirja sekä Tyyni Vahterin työ mm. Iitin kansallispuvun tiimoilla tulivat erityisesti esille.

Esitelmäilta ja vuosikokous huhtikuussa 2011

2011-04-15T09:11:00.002+03:00

Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 28.4.2011 klo 18 Iitin lukiolle.Vuosikokouksen asioina ovat mm. edellisen vuoden talouden ja toiminnan hyväksyminen, kuluvan vuoden toiminnan suunnittelu ja hallituksen jäsenten täydentäminen sekä puheenjohtajan valinta.

Ennen varsinaista kokousta nautimme kahvit. Koska nyt on yhdistyksemme 20. toimintavuosi alkamassa, on illan ohjelmassa myös muuta: Vilppu Eloranta soittaa pianokappaleen. Seuraavaksi lahjoitamme lukiolle Marja Pullisen muotokuvan.

Kokouksissamme on aina mukana tiedollinen puoli, tällä kertaa kuulemme kaksi lyhyttä esitystä. Päivi Ronimus-Poukka kertoo A.J. Sjögrenin matkoista Virossa ja Liivinmaalla 1846 - 1852, "Terveyttä ja tutkimusta edistämässä". Sanna-Kaisa Spoof kertoo iittiläisen perinteen keruusta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Tämän jälkeen alkaa varsinainen vuosikokous. Tilaisuudessa on saatavilla uusi seuran historiikin toinen osa (moniste vuosilta 2001 - 2010).

Toimintasuunnitelma 2011

2011-04-04T13:34:00.002+03:00

Kokoukset

Vuosikokous pidetään sääntöjen mukaan maalis-huhtikuussa. Yhdeksänjäseninen hallitus kokoontuu tarvittaessa. Stipendejä jaetaan perinteisesti marraskuun esitelmätilaisuudessa.

Näytelmähanke A.J. Sjögrenistä

Tavoitteena A.J. Sjögrenin merkityksen tunnetuksi tekeminen on seura lähtenyt toteuttamaan näytelmähanketta. Näytelmän keinoin tuodaan yleisölle esille värikkäitä tapahtumia A.J. Sjögrenin elämästä. Hankkeeseen saatu avustuksia (saatu Kymenlaakson Kulttuurirahastolta ja Aino Vallin Rahastosta). Laila Seppä on saanut tekstin valmiiksi. Käytännön toteutus tehdään Kimmo Rämän kanssa. Osa näytelmästä saataneen esille viimeistään marraskuussa 2011.

Retket

Retkiä tehdään resurssien mukaan. On keskusteltu retkestä Ainolaan ja/tai muutamista Etelä-Suomen kartanomiljöistä tutustumiskohteina.

Kesäkahvilatalkoot

Seuran talouden kannalta tärkeä kesäkahvilatoiminta keskittyy elokuun loppuun 26. – 28.8.2011. Jäsenten toivotaan edelleen tulevan mukaan lahjoittajina ja muina talkoolaisina.

Muu toiminta

Entiseen tapaan huolehditaan Sjögrenin syntymäpäivän (8.5.) aikoihin Iitin kirkonkylässä olevan muistomerkin kukittamisesta ja ympäristön kunnostamisesta. Myös Sitikkalassa olevan syntymäpaikan muistokivelle viedään kukkatervehdys. Muistokiven on kotiseutu- ja kulttuurilautakunta aikanaan pystyttänyt.

Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa järjestetään marraskuussa seuramme 20-vuotisesitelmät. Tänä vuonna on kulunut 150 vuotta liiviläisten sanakirjan julkaisemisesta, mikä tekee tästä vuodesta myös Liivin kulttuurin juhlavuoden. Sjögrenin suuri osuus liiviläisten tutkimisessa tullee esitelmissä esille.Myös Kouvolassa Kesäyliopisto järjestääaiheeseen liittyviä luentoja alkusyksystä.

Jäsenhankinta

Jäsenmäärää pyritään kartuttamaan, koska jäsenmaksu (10 euroa) yhdessä kesäkahvilatalkoilla hankittujen varojen kanssa mahdollistaa stipendien jakamisen Sjögrenin elämäntyön tunnetuksi tekemiseen.

Tiedotus

Tiedotus hoidetaan jäsenkirjeiden (sähköisesti myös) ja Iitinseudun välityksellä sekä seuran blogin ja kotisivujen kautta internetissä

www.ajsjogren.weebly.com www.ajsjogren.blogspot.com

Vuoden 2010 toimintakertomus on tässä blogissa SIVULLA, jonka nimi on "Mikä seura" , katso ylhäältä kuvan alta ja klikkaa.

Liivin kieli ja kulttuuri Tuglas-seurassa vuonna 2011

2011-03-01T09:42:00.002+02:00

Liivin kieli ja kulttuuri ovat keskiössä tänä vuonna 2011 Tuglas-seurassa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen liivin kielen kieliopin ja sanakirjan julkaisemisesta. A.J. Sjögrenin ja F.J. Wiedemannin julkaisema kirja ilmestyi Pietarissa. Teosta on luonnehdittu suurteokseksi, koska se sisältää lisänä kokoelman kansanrunoutta, kaunokirjallisuutta ja hengellisiä tekstejä. Tässä on linkki Tuglas-seuran sivulle, jossa asiasta kerrotaan lähemmin. A.J. Sjögren teki tutkimusmatkan Latvian Liivinmaalle ja Kuurinmaalle 1846 yhdessä taiteilija Pezoldin kanssa.

Seuran vuosikokous tulee keväälle 2011

2011-02-25T11:37:00.000+02:00

Seuran hallitus oli koolla 16.2.2011 ja silloin päätettiin, että vuosikokous kutsutaan lukiolle huhtikuun 28. päiväksi klo 18.

Tänä vuonna seuramme täyttää 20 vuotta. Sen tiimoilta tulee olemaan muutamia pieniä juhlallisuuksia tässä vuoden mittaan. Syksylle tulee huomattava esitelmätilaisuus.

Lisäksi tiedoksi kaikille ystäville ja jäsenille, että kesäkahvilavuoromme tulee olemaan pe - su 26. - 28.8.2011. Tämähän on varainkeruumme tärkein tapaus, joten mukaan vaan talkoisiin.
Seuraava hallituksen kokous on suunniteltu olevan pe 25.3.2011 klo 16 kirjastossa.

Sjögrenin kotikylä aikamatkalaisille

2010-11-26T10:48:00.004+02:00

Seuramme järjestämä esitelmätilaisuus 25.11.2010 sai yllättävän hyvän vastaanoton. Tohtori, tutkija Kari-Matti Piilahden esitelmää saapui kuulemaan peräti 43 kiinnostunutta kuulijaa.

Kari-Matti Piilahti kertoi Sitikkalasta ja Kirkonkylästä 1800-luvun alussa. Kuulimme elinkeinoista, varallisuudesta ja yleensä elämän menosta; kuinka naitiin naapurista, yritettiin pärjätä kaskiviljelyllä ja muutamalla lehmällä. Harva osasti lukea ja kirjoittaa.
Piilahti oli ilmeisen innostunut A.J. Sjögrenin elämäkerrasta "Tutkijan tieni" sekä päiväkirjamerkinnöistä, varsinkin juuri 1800-luvun alusta, kun Sjögren oli koulupoika.

Kirjaston lukusali tuli ääriään myöten täyteen kuulijoita. Lyhennelmä esitelmästä (Piilahden luentopohja ja A.T:n kirjoittamana lyhennelmä) on tässä blogissa sivulla, jonka nimi on "Kuka A.J. Sjögren ?". Etsi ylhäältä Sjögrenin kuvan alta painiketta ja paina!

Esitelmätilaisuus marraskuussa 2010

2010-11-03T12:39:00.002+02:00

Seuramme järjestää yleisölle esitelmätilaisuuden torstaina 25. marraskuuta 2010 Iitin kirjastossa Kausalassa klo 18. Esitelmän pitäjänä on tällä kertaa tohtori, tutkija Kari-Matti Piilahti. Hän kertoo Iitin kylistä, keskittyen ehkä Sitikkalaan ja Kirkonkylään, menneinä aikoina ja erityisesti A.J. Sjögrenin elinaikana.

Tilaisuudessa tarjotaan maukkaat kakkukahvit. Ei pääsymaksuja. Tervetuloa!

Tuleva marraskuun esitelmätilaisuus

2010-09-24T10:29:00.002+03:00

Alustava tieto: perinteinen syksyn esitelmätilaisuus on tänä vuonna marraskuun 25. pnä, torstaina, klo 18 Iitin kirjastossa. Silloin kuulemme tutkija Kari-Matti Piilahden esitelmän.

Laukon retki

2010-08-29T11:08:00.005+03:00

Meitä oli parikymmentä seuran jäsentä ja ystävää, jotka retkeilimme lauantaina 28.8. Pirkanmaalla. Pääkohteemme oli Laukon kartano Vesijärvellä.

Ensin kuitenkin käytiin lounaalla Lempäälän puolella kauniissa Hakkarin lounaspaikassa. Sitä ennen olimme ottaneet kyytiimme Päivi Ronimus-Poukan, joka kertoi meille mielenkiintoisia asioita Pirkanmaalta. Päivi on Sjögren-tutkijana seuramme hallituksen asiantuntijajäsen. Hän osasi kertoa seudun historiasta ja nähtävyyksistä, koska hän on nyt tullut olleeksi Tampereella useita vuosia. Vesilahti taas on tullut hänelle tutuksi miehensä suvun kautta.

Sitten matkasimme Laukkoon läpi kumpuilevan ja viljavan Hämeen maaseudun. Laukossa saimme asiantuntevan ja innostavan opastuksen Liisa Lagerstamilta. Kuulimme kartanon ja sen esineistön vaiheista aina keskiajalta nykypäivään asti. A. J. Sjögren vieraili Laukossa saamassa parannusta silmäsairauteensa 1830-luvulla, kun Laukon omistajana oli etevä lääketieteen professori Johan Agapetus Törngren. Silloin Laukko oli muutenkin merkittävä paikka suomalaisen identiteetin synnyn kannalta: Elias Lönnrot sai merkittävää tukea kartanon omistajaperheeltä kootessaan Kalevalaa. Lönnrot teki Laukossa paljon kirjallisia töitä, Laukko oli hänelle melkeinpä "tutkimusresidenssi". Lönnrot jopa päiväsi Kalevalan esipuheensa Laukossa 1849. Lönnrot ja Sjögren olivat kirjeyhteydessä molempien pohdiskellessa näitä kalevalaisia kysymyksiä. Kirjeenvaihdosta löydät enemmän tietoa A.J. Sjögrenin kotisivuilta. Linkki mielenkiintoiseen Laukko-tietouteen: Eva Törngrenin merkitykseen.

Saimme nähdä kartanon näyttelyn sekä eri huoneiden taulut, huonekalut ja esineistön - ja päälle vielä diaesityksen, joka kertoi kartanon historiasta valaisevasti. Vielä saimme nauttia kartanon kahvitarjoilusta, jossa oli mukan mm. erittäin maistuva juustokakku ja herkullinen tryffelisuklaa-namu.

Päivämme lopuksi matkasimme Vesilahden kirkonkylän läpi Tampereelle, jossa ihailimme Hatanpään kartanon ruusutarhaa. Siellä olikin vielä useita loistavia ja eri värisiä ruusuja kukassaan. Sade ei päässyt meitä retkellämme haittaamaan, sillä vasta kotimatkalla alkoi vihmoa vettä linja-auton etulasiin.

Oltiin kesäkahvilassa

2010-08-10T21:06:00.000+03:00

Seuramme varainhankinta vahvistui jälleen, kun olimme talkoolaisten kanssa kesäkahvilan tiskin takana kolme päivää. Asiakkaita kävi ihan rivakasti - yli 800 henkilöä saatiin merkittyä ylös. Olimme varanneet yllätyspusseja noin 140 kappaletta: ne kaikki menivät kaupaksi ennen kuin kello oli 18 lyönyt sunnuntaina! Todella hyvä suoritus.
Pullat ja paakelsit riittivät nekin. Hyvä tuotto on tulossa vuokranmaksun ja tarvikemaksujen jälkeen.

Retki Laukon kartanoon 28.8.2010

2010-07-26T08:33:00.005+03:00

Jäsenille ja ystäville, siis kenenlle tahansa, tarkoitettu bussiretki järjestetään la 28.8.2010 Tampereen seudulle. A.J.Sjögren oleskeli Laukon kartanossa jonkun aikaa parannellen jotain sairauttaan. Lähemmin näistä yhteyksistä kuulemme matkalla, jonka asiantuntevana oppaana tulee toimimaan Päivi Ronimus-Poukka. Hän on valinnut myös muut kohteet, jotka ovat kovasti mielenkiintoisia. Tässä aikataulu kohteineen:

Kello 7.30 Lähtö Kausalasta, linja-autoasema
Kello 10.00-11.40 IKEA (kevennysosuus; avattu Tampereelle 27.5.2010)
Kello 12.00 Lounas Villa Hakkarissa Lempäälässä (Laukko Buffet; hinta 20 euroa / hlö)
Kello 13.30-15.00 Laukon kartano (Liisa Lagerstamin esitelmä, opastukset ja lopuksi kahvi sekä leivonnaiset; hinta 35 euroa / hlö)
Kello 15.00-16.00 Tutustuminen Vesilahden historiaan sekä siirtyminen kohti Tamperetta
Kello 16.00-17.00 Hatanpään kartano puistoineen sekä ruusutarha - osa Törngrenien suvun historiaa (Päivi R-P:n johdolla)
Kello 19.00 Saapuminen takaisin Kausalaan

Matka maksaa lähtijälle ainakin lounaan sekä välipalojen verran. Seura saattaa kustantaa osan bussikulusta.
Ilmoittaudu 12.8. mennessä Anjalle puh. 020 615 9776 tai e-mail anja.tikkanen (at) iitti.fi Retkelle on nyt (24.8.) lähdössä 22 matkalaista. Tervetuloa retkelle!

Talkoisiin kesäkahvilaan - tule pois vaan!

2010-07-21T15:22:00.007+03:00

Seuramme varainhankinnan kulmakivi, kesäkahvilan vuoro, on pe - su 6. - 8.8.2010. Kaikki ovat tervetulleita talkoisiin: talkoissa tarvitaan myyjiä, tiskaajia, leipojia, yllätyspussien myyjiä. Työvuorot ovat perjantaina ja sunnuntaina (noin)aamu klo 9 - 15 ja ilta klo 15 - 21 sekä lauantaina klo 9 - 17.30. Lauantaille olisi kiva saada myös lyhyemmän ajan tuuraajia, ettei päivä tuntuisi niin pitkältä. Jos tunnet kiinnostusta, ota yhteys Anjaan (020 615 9776) tai Maija-Liisaan (040 564 7860), niin katsotaan sopiva aika työrupeamalle.
Työthän ovat helppoja ja mukavia, ne eivät vaadi suurta opettelemista. Nyt vuoroja on auki lauantain lopputunneille ja sunnuntaille (aamu ja ilta)... ja edelleen on näin.

Tulevia kesärientoja

2010-06-28T16:54:00.005+03:00

Yhdistyksemme jäseniä odottaa varainkeruutalkoot kesällä. Arpapalkinnoiksi tulevia lahjatavaroita ottaa vastaan Iitin kirjasto. Arpatavaroiden pussitustalkoot on Pullisella ti 20.7. klo 18 tienoossa. Itse kesäkahvilavuoro on pe - su 6. - 8.8.2010, jolloin kahvilatyöskentelyllä keräämme varoja yhdistykselle. Talkoolaiseksi tervetuloa myyntiin, leivontaan, tiskaukseen ja arpamyyntiin!
Sitten elokuun lopussa olemme lähdössä päivän mittaiselle retkelle la 28.8.2010. Kohteena on Laukon kartano, Vesilahti ja Tampere. Tälle retkelle ilmoittautujat ottavat yhteyden Marjaan, MAisaan tai Anjaan.

2010-05-05T13:08:00.003+03:00

Olimmme 22.4.20101 pikaretkellä Kansallisarkistoon tutustumassa siellä olevaan näyttelyyn "Inkeri 1860-luvulta nykypäivään". Näyttelyn esittelijänä oli jäsenemme, fil.tohtori Toivo Flinck, joka on ansiokas Inkeri-tutkija. Hän toi esityksessä esille enemmänkin Sjögrenin osuutta inkeriläistutkimuksen pioneerina.

Uusi hallitus 2010

2010-04-29T14:42:00.005+03:00

Seuran vuosikokouksessa 21.4.2010 valittiin uusi hallitus, jossa on edelleen entisiäkin jäseniä: Maija-Liisa Petsalo puheenjohtajaksi, jäseniksi Matti Ristola, Mirja Kivinen, Tuula Heino, Ritva Mäkelä-Kurtto, Matti Haukkapää, Eeva Mäkinen, Pentti Toivanen ja Anja Tikkanen,joka on samalla sihteeri. Lisäksi vuosikokous valitsi asiantuntijajäseniksi Marja Pullisen ja Päivi Ronimus-Poukan.
Vuosikokous hyväksyi esitetyt ehdotukset sopuisasti. Jäsenmaksu on henkilöltä edelleen 10 €, ainaisjäsenmaksu on 70 €. Jäsenyysaikeet voi antaa tiedoksi mm. sihteerille sähköpostiin anssu ät kymp piste net tai anja.tikkanen ät iitti.fi .

Vuosikokouskutsu, samalla jäsenkirje, 2010

2010-03-26T14:15:00.002+02:00

A. J. SJÖGRENIN SEURA R.Y.
www.ajsjogren.blogspot.com
www.ajsjogren.weebly.com

Kevättalven tervehdys, arvoisa jäsenet!

VUOSIKOKOUSKUTSU
A.J.Sjögrenin seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 21. huhtikuuta 2010 Iitin lukion historianluokassa klo 18 alkaen. Esillä ovat vuoden 2009 toimintakertomus ja tilit sekä alkaneen vuoden 2010 toimintasuunnitelma, talousarvio ja henkilövalinnat.
Ennen varsinaisia kokousasioita nautitaan kakkukahvit ja kuullaan sukututkimuskurssien pitäjänä tunnetun Toini Leinon yleisölle avoin vuosikokousesitelmä aiheesta "Seurakunnan aineistot Sjögrenin elämän valottajina".
TERVETULOA!
Iitin Kausalassa 18.3.2010, Hallitus

Jäsenmaksun maksaminen
Koska Seuran hallitus on kokouksessaan 18.3.2010 päättänyt esittää vuosikokoukselle jäsenmaksun säilyttämistä entisen suuruisena (10 euroa), tämän kirjeen mukana seuraa tilillepanolomake. Seuran tilinumero Nordeassa on 213118-14249. Viitenumero 5555 .
(Valitettavasti emme ehtineet saada esitäytettyjä lomakkeita. Maksu mielellään viim. 30.4.2010.)

Tiedottamiskuulumisia
· Seuran sihteeri-rahastonhoitajan Anja Tikkasen kesällä löytämä ratkaisu nettinäkyvyyteemme ja sähköiseen yhteydenpitoon on taas muistin virkistämiseksi esillä tämän kirjeen yläkulmassa. "Tietokonejäsenemme" lienevät jo sen käyttäjiä. Anja myös huolehtii www.ajsjogren.blogspot.com -sivustoille viimeisimmätkin uutisemme. Varsinaiset Sjögreniin liittyvät kotisivuasiat löytyvät www.ajsjogreen.weebly.com -haulla.
· Blogisivulla ovat jo luettavissa toimintasuunnitelma 2010 (päiväyksellä 22.3.2010) ja toimintakertomus 2009 (päiväyksellä 11.3.2010).
· Jäsenkuntamme sähköpostiosoitteita ei ole vielä kovin paljon lähetetty osoitteeseen: anja.tikkanen@iitti.fi
· Iitinseudun Seurapalstaa käytimme viime kaudella ahkerasti varsinkin retkistä tiedottamiseen.

Kesäkaudelle kaavailtua
Huhtikuu on vuosikokouskuukausi. Toukokuussa Iitin kirkolla muistetaan AJS:n syntymäpäivää 8.5. kukkaistutuksin ja siivoustalkoin.
Kesäkahvilaviikonloppu yllätyspusseineen pe-su 6. - 8. elokuuta tarjoaa puuhaa talkoolaisille jo etukäteen.
LOPPUKESÄN RETKIKOHTEESTA aloitettiin keskustelu jo hallituksen kokouksessa ja jatketaan sitä vuosikokouksessa. Esim. Vihdin Kotkanniemen kartano puistoineen liittyy AJS:n kotiopettajavuoteen 1814.
TERVETULOA KESKUSTELEMAAN!

Seuramme vuosikokous on ke 21.4.2010

2010-03-23T10:15:00.003+02:00

Seuramme vuosikokous on ke 21.4.2010 klo 18 Iitin lukiolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli mm. menneen vuoden taloudenpidon hyväksyminen, kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hallituksen erovuoroisten jäsenten valinta.
Kokouksessa kuullaan sukututkija Toini Leinon esitelmä aiheesta "Seurakunnan aineistot Sjögrenin elämän valottajana".

Toimintasuunnitelmaa 2010

2010-03-22T09:50:00.002+02:00

Tässä tutustuttavaksi myös seuran hallituksen ehdotus toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2010:
Kokoukset
Vuosikokous pidetään sääntöjen mukaan maalis-huhtikuussa. Vuosikokousesitelmän pitää sukututkija Toini Leino. Yhdeksänjäseninen hallitus kokoontuu tarvittaessa.

Stipendejä jaetaan perinteisesti marraskuun esitelmätilaisuudessa.

Näytelmähanke A.J. Sjögrenistä
Tavoitteena A.J. Sjögrenin merkityksen tunnetuksi tekeminen on seura lähtenyt toteuttamaan näytelmähanketta. Näytelmän keinoin tuodaan yleisölle esille värikkäitä tapahtumia A.J. Sjägrenin elämästä. Hankkeeseen on haettu ja saatu avustuksia (saatu Kymenlaakson Kulttuurirahastolta ja Aino Vallin Rahastosta). Laila Seppä on aloittanut kirjoittamisen. Käytännön toteutus tehdään Iitin Harrastajateatterin kanssa. Näytelmän runko tulee sellaiseksi, että aineistoa voisi käyttää myös tv-taltiointiin.

Retket
Retkiä tehdään resurssien mukaan. On keskusteltu muutamista Etelä-Suomen kartanomiljöistä tutustumiskohteina. Kotiseutuyhdistys järjestänee kesäretken kuntalaisille Sitikkalan suuntaan kesällä 2010. Olemme yhteistyössä siltä osin kuin retkellä halutaan tutustua ASJ:n maisemiin.

Kesäkahvilatalkoot
Seuran talouden kannalta tärkeä kesäkahvilatoiminta keskittyy elokuun alkuun 6. – 8.8.2010. Jäsenten toivotaan edelleen tulevan mukaan lahjoittajina ja muina talkoolaisina.

Muu toiminta
Entiseen tapaan huolehditaan Sjögrenin syntymäpäivän (8.5.) aikoihin Iitin kirkonkylässä olevan muistomerkin kukittamisesta ja ympäristön kunnostamisesta. Myös Sitikkalassa olevan syntymäpaikan muistokivelle viedään kukkatervehdys. Muistokiven on kotiseutu- ja kulttuurilautakunta aikanaan pystyttänyt.

Jäsenhankinta
Jäsenmäärää pyritään kartuttamaan, koska jäsenmaksu (10 euroa) yhdessä kesäkahvilatalkoilla hankittujen varojen kanssa mahdollistaa stipendien jakamisen Sjögrenin elämäntyön tunnetuksi tekemiseen.

Tiedotus
Tiedotus hoidetaan jäsenkirjeiden (sähköisesti myös) ja Iitinseudun välityksellä sekä seuran blogin ja kotisivujen kautta internetissä
www.ajsjogren.weebly.com
www.ajsjogren.blogspot.com

Hallitus

Hallitus kokoontui 18.3.2010

2010-03-11T15:09:00.006+02:00

Seuramme hallitus kokoontui tutkimaan lähinnä vuosikokousasioita Iitin kirjastolle to 18.3.2010 klo 15.30. Vuosikokous tulee olemaan Iitin lukiolla huhtikuun lopussa (tarkempi päivä on vielä hiukan auki).
Tässä kokonaisuudessaan kokoukseen hyväksyttäväksi tuleva vuoden 2009 toimintakertomus:
A.J. Sjögrenin syntymästä tuli 8.5.2009 kuluneeksi 215 vuotta. Marraskuussa 1991 perustettu A. J. Sjögrenin seura on toiminut 18 vuotta. Seuran 18. toimintavuodesta 2009 kehittyi Sjögrenin kouluaikoja värittäneen Suomen sodan ja Haminan rauhan teemavuosi ”1808 – 1809” - niin retkeilyineen kuin esitelmineenkin.

Leila Mikkola im memoriam
A. J. Sjögrenin seuran aktiivinen jäsen Leila Mikkola menehtyi vuoden lopulla vakavaan sairauteen. Aina valmis talkoolainen Leila oli todella kiinnostunut Sjögrenistä. Hän osallistui seuran perustamisesta lähtien seminaareihin, kokouksiin, retkiin Sjögrenin jalanjäljillä niin Venäjällä kuin kotimaassakin viimeksi Savitaipaleen Europaeus-retkeen ja oli talvella 2009 ilmoittautunut jo Helsingin-retkellekin. Hän hankki tietoja molemmilla kotimaisilla, myös AJS:n päiväkirjoista. Kotiseuturakkaan Leilan muistoa seura kunnioitti adressilla.

Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut Marja Pullinen, varapuheenjohtajana Matti Haukkapää ja sihteeri-rahastonhoitajana toimi Anja Tikkanen ja muina jäseninä Mirja Kivinen, Maija-Liisa Petsalo, Eeva Mäkinen, Matti Ristola, Tuula Heino ja Pentti Toivanen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 3 kertaa.
Seuran sihteeri on huolehtinut myös rahaliikenteestä, ja kirjanpidon on hoitanut Mirja Helineva (Tili-Paulia). Tilintarkastajina ovat toimineet Virpi Närkki ja Timo Mikkola, varalla Leila Mikkola ja Erkki Mukula.

Vuosikokous Iitin kirjastolla 23.4.2009
Vuosikokousesitelmän piti Kuusankosken teatterin toiminnanjohtaja Pia Kleimola teemasta, miten paikallishistoria ja historian henkilöt ovat sovitettavissa näytelmäksi. Hän käsitteli myös vireillä olevaa aihetta ”AJS tutummaksi draaman keinoin”, johon hän on dramaturgisen työn asiantuntijana tutustunut yhdessä näytelmätekstiä kirjoittaneen ja muokanneen Laila Sepän ja seuran puheenjohtajan kanssa.

Toiminta
Marraskuun esitelmätilaisuus oli 26.11.2009 Iitin kirjastossa. Esitelmän piti fil.tohtori Kati Katajaisto aiheenaan ”Autonomia ajan kansallisen identiteetin murros”. Esitelmä käsitteli suomalaisten isänmaakäsityksen rakentumista. Stipendit jaettiin Lai-la Sepälle (draamtyöhön) ja Päivi Ronimus-Poukalle (väitöstyön viimeistelyyn).

Joulukuussa 9.12. seuran puheenjohtaja Marja Pullinen esitelmöi koulupoika Sjögrenistä Suomen sodan kokijana ja suomen kielisukulaisten tutkijana Iitin Pohjola-Nordenin ruotsalaisen ystäväyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa: 1809-merkkivuoden päättävässä Suomi-illassa Skånen Hässleholmissa. Kutsuttuina vieraina olivat matkalla mukana myös Olli Pasila ja Antti Pullinen Iitin kunnan ja AJS:läisten edustajina.

AJS:n syntymäpäivänä (8.5.) seuran hallituksen jäsenet pitivät perinteiset siivoustal-koot Iitin kirkolla Sjögrenin muistomerkin ympäristössä. Kukat vietiin myös Sitikkalaan kotimökin muistokivelle.

Kirkonkylän kesäkahvilavuoro seuralla oli perjantaista sunnuntaihin 10. – 12.7.2009. Yhä sentään on riittänyt talkooväkeä ja lahjoittajia yllätyspussituksiin ja kahvilavuoroihin sekä leipojiksi. Tyytyväisiä oltiin taas hovihankkijana toimivan Hannele Pirisen palveluihin. Seura muisti Hannelea hänen syntymäpäivänään. Kokonaistulos laskujen maksamisen jälkeen 1400 euroa. Hannele Pirisen täyttäessä 60 vuotta annettiin pieni lahja.

Retki Helsinkiin tutustumaan Suomen sota 1809 –näyttelyyn Kansallismuseoon tehtiin 24.2.2009. Samalla retkellä kävimme Kansallisuuksien museossa tutustumassa Castrenin saappaissa – näyttelyyn. Suomalais-ugrilaisten kansojen perinteestä ja Castrénin tutkimusmatkoista saatiin havainnollinen käsitys, kun museonjohtaja Ildikó Lehtinen sitä retkeläisille esitteli. Ildikó Lehtinen toimii myös MAC-seuran puheenjohtajana. Kierroksen päätteeksi ja kiitoksiksi ojennettiin iittiläisenä kansanperinne-terveisenä castrénilaisille – ja museolle – todella painavat tuomiset: neliosainen Aino Vallin Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellinen sana- ja perinnekirja.

Syysretki tehtiin 18.9. Haminan rauha 1809 – 2009 juhlinnan merkeissä toteamalla, että Venäjän puolesta rauhansopimuksen Ruotsin kanssa oli allekirjoittanut silloinen ulkoministeri kreivi Nikolaj Petrovits Rumjantsev, jonka kirjastonhoitajaksi Sjögren 1820-luvun alussa Pietariin tultuaan pääsi – tämän yhteensattuman tiesi myös hyvin valmentautunut kaupunkikierroksen opas. Ortodoksihautausmaalle ulottunut kiertoajelu päättyi teatteriesitykseen ja teatteripäivälliseen Varvara-näytelmän parissa. Hami-nan valleilla sulkeutuivat AJS-seuran parin viime vuoden aikana tekemät Kaakkois-Suomen alueen linnoituksiin suuntautuneet tutustumiskierrokset, joille runsain joukoin on osallistuttu.

Elokuussa 19.8. kierreltiin pienellä joukolla Sjögrenin maisemissa Sitikkalassa pohjustamassa yhdessä Kotiseutuyhdistyksen kanssa myöhemmin tehtävää retkeä. AJS:n muistokiven ja Valkjärven rantojen tuntumasta päädyttiin Kymijoelle Pekka Perttolan kirkkoveneeseen. Sillä soudettiin kahlitussa Kaurakoskessa samaa, tosin leveäksi padottua uomaa, josta kulki Sjögrenin ajan lauttayhteys yli Kymijoen.

Dramatisointihankkeen idea on saada tekstiä näytelmälliseen versioon aiheena A.J. Sjögrenin elämä. Hanke sai lähtölaukauksensa, kun haettiin ja saatiin avustusta Suo-men Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta 3000 €. Laila Seppä on aloittanut tekstin muokkaamisen. Aino Vallin rahasto antoi 500 euron apurahan.

Päiväkirjojen verkkoeditio: Jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa.

Tiedottaminen ja kotisivut
Vuoden aikana on toiminnasta tiedotettu jäsenkirjeellä ja Iitinseudun seurapalstalla. Julkisuutta on saatu myös Iitinseudussa kevään ja syksyn esitelmätilaisuuksien yhteydessä.
Kesällä sihteerimme Anja Tikkanen sai aikaan seuran blogisivut www.ajsjogren.blogspot.com . Siellä on pikkujuttuja seuran nykyisistä tapahtumista, linkkejä ja valokuvia kronologisessa järjestyksessä.Blogin alkamispäivä oli 20.7.2009. Samoin hän laati A.J: Sjögrenille ja seuralle kotisivut www.ajsjogren.weebly.com , jossa on pitkiä tarinoita ja runsaasti kuvia Sjögrenistä ja hänen toimintaansa kohdistuvasta tutkimuksesta. Seuran näkyvyys on saanut kiitosta, samoin sivujen tekijä.

Jäsenet ja jäsenyydet
Seuralla on kaksi kunniajäsentä: juhlavuonna 2001 nimetyt professori Michael Branch ja kunnallisneuvos Osmo Ristola.

Seuran jäsenmaksun maksaneita on 76 jäsentä; heistä 72 henkilöjäsentä ja 3 ainaisjäsentä sekä 1 yhteisöjäsen. A. J. Sjögrenin seura kuuluu jäsenenä Suomen kotiseutu-liittoon. M. A. Castrénin seura on postittanut tiedotteitaan seuralle.

Talous Seuran talous rakentui 10 euron jäsenmaksuille ja kesäkahvilatalkoiden tuloille. Avustuksia on saatu näytelmähankkeeseen.

18.3.2010 Hallitus

Muistio retkeltä Sitikkalaan 2009

2010-01-29T10:01:00.007+02:00

IITIN KOTISEUTUYHDISTYKSEN, KARRALA-TOIMIKUNNAN
JA A.J. SJÖGREN-SEURAN KESÄRETKI SITIKKALAAN
A.J. SJÖGRENIN SYNTYMÄKODIN MAISEMIIN
Saimme muistion kesäiseltä retkeltä (tässä blogissa 21.08.2009). Tekstissä mainitaan Sitikkalan seuratalo, joka paloi maantasalle 27.11.2009.

Sitikkala, Sitikkalan seuratalo
Läsnä olivat Marja Pullinen, Anja Tikkanen, Maija-Liisa Petsalo, Irma Napola, Eeva Mäkinen, Aapo Metsäpelto, Pertti Petsalo, Niilo Napola ja Mailis Alaharju.
Retki alkoi ja lähdimme kohti Matkakeidasta ja sieltä Mankalan voimalaitoksen ohi jonkun matkaa, kunnes laajan keskellä aukeaa oikealla korkealla mäellä sijaitseva Sitikkalan vanhan rypälekylän aikainen maasto. Kymikunnan maamiesseurantalo, vuodelta 1921, sijaitsee heti vanhan kylätien oikealla puolella mäellä mäntyjen siimeksessä, näkymättömissä. Talo näytti alistuneelta, katto oli peltikatto, räystäskourut puuttuivat, seinämaali lauhtunut ja ovet riutuneet. Piha oli heinittynyt. Talon pihamaan laitaan oli tehty uudenpuoleinen varastorakennus, jossa hirvimiehet käsittelevät hirvenruhot asianmukaisissa tiloissa. Talo on Pekka Perttolan mukaan passiivitilassa, seuraa ei ole lopetettu, tilintarkastajat ovat kuolleet, on jäänyt pitämättä seuran uinumaan jättävä kokous. Mahtaako siihenkään löytyä tarpeeksi kokousedustajia, Perttola epäili. Talo on tontilla, jonka luovutti Anttilan talo ikiajoiksi maamiesseuran käyttöön.
Sitikkalan koulu lakkautettiin 1978 (Olavi Anttila, Iitin historia, 3.osa s.520 ). Kylässä ei toimi kyläyhdistystä, Perttola ei näe sitä tarpeelliseksi enää, kylän ilme on hiipunut, mutta maisemat ovat henkeäsalpaavat niin viljelymaisemien kuin luonnonmaisemienkin osalta. Oppaina toimivat Maija-Liisa Petsalo ja Pertti Petsalo, jotka olivat viimeisinä vakituisina opettajina Sitikkalan lakkautetussa, silloin jo peruskouluna toimineessa koulussa.

Sjögrenin muistokivellä
Kuljimme maamiesseurantalolta kapeaa, riukuaidan reunustamaa kärrypolkua, kylätietä alaspäin kohti ”Pitkäkallio-nimistä kallionrinnettä” (Carl Fredrik Relanderin, Sjögrenin ystävän ilmaisu), missä sijaitsee A.J. Sjögrenin syntymäkodin muistomerkki, korkea kivipaasi laattaan kirjoitettuine teksteineen, verkkoaidan ympäröimänä, ”vähän tuulimyllyn” paikalla. Röhmän Johan kirjeessään Antti Juhanalle: ”Isäfarinne teki vähän tuulimyllyn sihen aitan taka kalljolle ja se on jauhannu einehesannet tarpehi Teille lähettä.” Risuaitaa oli uusittu 2008 ja siinä työssä olivat olleet mukana taitajina Asser Ristola ja Pertti Petsalo. Marja Pullinen luki ohessa olevaa tekstiä, jonka varassa kuvittelimme Sjögrenin kodin, perunamaan, lähteen ja kiipeilykiven (linkki kartalle). Jätimme kukat muistomerkille, jossa kasvoi ennestään monivuotista maksaruohoa. Maisema yli kallion kohti Kymeä ja välissä olevaa viljavainiota oli ”romanttisen” kaunis.
Ajoimme Petsalojen opastuksella ylämäkeen urheilukentälle. Urheilukenttä oli heinittynyt ja iso. Kentän toisessa päässä oli punainen koppi, jossa valkoiset laudasta tehdyt kirjaimet KKV eli Kymikunnan Voimistelijat, perustettu 1930 (Aimo Halila, Iitin historia, 2. osa s.579). Kentän takana siinsi sinisenä ja kirkkaana Kirkkolampi, 103,6 m meren pinnan yläpuolella. Kirkkolammesta kylän alapuolella olevat talot saavat vetensä yhden välikaivon kautta ja kesämökit kesäveden mustan muoviputken kautta. Vesi tulee omalla paineellaan. Kentältä lähtivät polut lammen molemmin puolin. Näitä polkuja myöten koululapset kipittivät aikoinaan koulumatkansa eri suunnissa sijaitseviin koteihinsa. Kirkkolammessa on uintikielto, vaikkei sitä ole missään kirjoitettu.

Mökille
Palasimme takaisin alempana kulkevalle kylätielle ja käännyimme vasempaan ohittaen mökkejä ja hiekkakuopan. Nousimme ylös vasemmalle metsäharjanteelle tehtyä noin kolmen metrin levyistä nummipohjaista tietä. Tiestä oli kivet noukittu kaivinkoneella sivuun ja tie oli tasattu ilman ojia. Vesivaurioita ei näkynyt, vaikka äskettäin oli ollut sateista. Kartassa harjanne on nimetty Sianseläksi. Tältä tieltä poikkesimme Petsalojen kesämökille vasemmalle, missä oli kauniisti saunamökki kellareineen ja patioineen, sekä lasten leikkimökki, keinut ja tietenkin uimaranta ja veneranta soutuveneineen. Petsalot ovat asuneet mökkiään noin neljänkymmenen vuoden ajan. Rantakaavaan oli mahtunut muillekin mökkejä: Rantala, Komulainen, Paronen ja vastarannalle Asikaisen yrittäjäperheen omistamat, kolme uudenuutukaista, nykyajan rakennusvaatimusten mukaan rakennettua mökkiä vuokrakäyttöön matkailijoille, usein venäläisille.

Pikoja
Petsalojen mökki sijaitsee Pikojanlahden poukamassa. Se kuuluu osana Iso-Valkjärveen. Harjulla oli runsaasti mustikkaa, puolukkaa ja sieniä. Harjun toisella puolella pilkistelee Iso-Pikijärvi kallioilla käveltäessä. Mökin lähellä kiipesimme polkua myöten korkealle kalliokumpareelle kivirappusia pitkin. Näköala Pikojanlahteen oli upea. Harjanteen tietä eteenpäin mentäessä vastaan tuli syvänne, missä on kirkasvetinen Pikoja, ikäänkuin laskuoja, rämettyvä, osittain kalliopohjainen ja sen rantapenkassa on runsaana esiintymänä vehkaa. Tästäkin eteenpäin voi jatkaa polkua myöten ja saavuttaa Vähä-Pikijärven. Pikojanlahden puoleinen rantaharju tarjoaa kaksi korkeampaa näköalakohdetta, joista henkeäsalpaava maisema kauas Iso-Valkeajärvelle. Pertti Petsalo kertoi opettajana ollessaan tehneensä talvella hiihtoretken harjulle 12 oppilaansa kanssa. Silloin rannan puoleisella rinteellä ei kasvanut puita ja hän päätti näyttää pojille, että opettaja on rohkea. Hän kysyi, kuka uskaltaa laskea rinteen alas jäälle hänen kanssaan. Kukaan ei uskaltanut, mutta siinä vaiheessa opettajan oli pakko laskea. Hyvin siinä kävi, pystyssä pysyi! Rinne oli kauhistuttavan jyrkkä! Pikojanlahdessa pesi kuluneena kesänä toistakymmentä kuikkaparia. Yksi niistä ui rohkeasti Marjan uintivuorolla mukana.
Mökillä meitä kestittiin monipuolisesti ja runsaasti, mistä kiitokset emännälle ja isännälle. Pidimme Karrala-toimikunnan kokouksen ja vielä saunakin oli tarjolla! Kiitoksia ystävällisyydestä ja valtavasta tietomäärästä kotiseudustamme! Kunhan pystyisimme kaiken tallentamaan muistimme sopukoihin.

Kymijoen soutu
Seuraava retkikohde oli Perttolasta lähtevä kirkkovenesoutu Kymijoelle, Mankalan voimalaitoksen yläpuolen padotun jokiuoman myötä kohti Tapolan lossia. Rantaan kävellessä ohitimme talon ja rannan väliseen rinteeseen jäävän perinnebiotoopin, joka oli useamman tutkijan voimin todettu tiettyjen kasvien esiintyvyyden perusteella vanhaksi asuinalueeksi. Tällä luonnonkivisellä niityllä oli laidunnettu vuokralampaita. Kirkkovene oli ostettu käytettynä, kun Iitin kunta hankki uuden veneen soutuharrastajille. Veneellä iittiläiset olivat voittaneet ensimmäisen kerran Sulkavan souduissa. Sille oli rakennettu komea katos rantaan. Vene lepäsi rullien päällä ja siitä se päästettiin vinssaamalla vesille ja soudun jälkeen taas vinssattiin manuaalisesti takaisin katokseen rullien päälle. Veneeseen mahtui 14 soutajaa, mutta meitä oli vain yhdeksän mukaanlukien Pekka Perttola, joka antoi tahtia soudulle istuen soutajien edessä tuhdolla.
Soutaminen oli yllättävän helppoa tyynessä säässä, kun aallokko oli rauhallinen. Vene kääntyi, kun toinen puoli souti ja toinen puoli huopasi. Leppoisassa vauhdissa oli hauska kuunnella Pekan tarinointia. Lähdimme liikkeelle ohittaen kaksi uudehkoa lomamökkiä, jotka kuuluivat Perttolan matkailuyritykseen. Vesialue oli nimeltään Römpsi. Maisemat näkyivät selkeinä matalasta kirkkoveneestä. Katselimme nyt samaa maisemaa, missä olimme kulkeneet jalan A.J. Sjögrenin muisteloissa. Maataloista ensimmäisenä ilmestyi Urpasen talo, joka oli saanut nimelleen myös Urpasen lossin. Tosin siitä oli tallessa vain lossin kiinnityspaalut rannoissa. Seuraava talo oli Seppälän talo.
Perttola kertoi, että koski on nimeltään Kaurakoski. Siinä on ollut puitteet monille kotimaisille elokuville, joita on filmattu Eskolan talon ympäristössä aina 1950-luvulle asti. Maisema oli todella luonnonkaunis ja kelpasi elokuvaväelle. Koskenlaskukohtauksissa oli oikeaa draamaa. Kosken valjastaminen ja sähkön tuottaminen johti usean eri yritysnimen kautta voimalaitoksen rakentamiseen nykyiseen muotoonsa. Tilat, jotka kokivat tappioita pengerryksen vuoksi pellon ja metsän tai molempien jäädessä veden alle, joutuivat käymään oikeutta saadakseen kohtuullisen korvauksen Kaurakosken vesiosuuksista. Perttolan kohdalla kiistat päättyivät vasta 1982. Perttolalle jäi elinikäinen oikeus vapaaseen sähköön. Siitä huolimatta hän on varustanut lomamökkinsä maalämmöllä.
Marja Pullinen on haastatellut Pekka Perttolan isää Mankalan voimalaitoksen synnystä 1993.
Väylää eteenpäin soudettaessa oikealla näkyi rantapuuston takaa keltaisena viljapeltoaukea, jota sanotaan Karjahiston pelloksi, mutta joka on nimetty maastokartassa Karjalaistenpelloiksi. Niiden jälkeen maasto nousee metsäiseksi mäeksi, jota kutsutaan Karjahistonmäeksi ja maastokartassa se on nimetty Karjalaistenmäeksi. Nämä ovat vanhaa nimiperintöä, eivätkä liity mitenkään siirtolaisasutukseen.
Käännyimme takaisin ennen Tapolan lossia, mutta kaukaa näkyi Alestalon rakennus. Onnistuneen retken päätteeksi joimme makoisat nokipannukahvit venevajan suojassa. Palatessamme havaitsimme vielä Perttolan emännän harrastuksen, hienohelmaiset parsat komeina penkissään! Kiitokset myös Perttolan ystävälliselle ja luonnikkaalle isännälle!
Maastokartta 3111 Mankala Maanmittauslaitos
Maastokartta 3111 Arrajärvi Maanmittauslaitos
Muistiin merkinnyt muistinvaraisesti Mailis Alaharju. Tekstin on lukenut ja ystävällisesti korjannut Pertti Petsalo.

Iitin murre

2009-12-17T13:31:00.003+02:00

Iitin murre on hyvin tutkittu juttu - kielitiedettä sekin. Ja vieläpä enimmäkseen iittiläisen Aino Vallin työtä: hän keräsi ja julkaisi sanakirjajärkäleen, jossa on 4 osaa täynnä murretta ja perinnetietoa. Kirjasarjaa myydään Iitin kunnassa hintaan 35 € ! Kipi-kapi ostamaan!
Nyt on Iitin kansalaisopistossa opintoryhmä, joka haluaa itseään kutsuttavan Hahkapaalikoiksi. He yrittävät nostaa tietoisuuteen Iitin murretta ja Aino Vallin työtä. Parhaiten saat tietoa Hahakapaalikoista heidän blogistaan.

Esitelmätilaisuus marraskuussa 2009

2009-11-26T21:18:00.005+02:00

Marraskuun 26. päivänä kokoontui kiinnostunut joukko Iitin kirjastolle kuuntelemaan esitelmää. Ensin tietenkin kahviteltiin. A.J. Sjögrenin Seura järjestäjän tarjosi makoisat kakkukahvit.
Illan esitelmöitsijä oli tohtori Kati Katajisto, joka kertoi omasta tutkimusaiheestaan: miten suomalainen aatelisto otti vastaan vuoden 1809 muutokset. Hänen näkemyksensä oli, että aateliset ja ylhäisö muutti käsitystapansa isänmaasta - ennen isänmaa oli ollut Ruotsi, ja Suomi oli ollut vain kotiseutu. Uudessa tilanteessa - kun ei haluttu muuttua venäläisiksi - Suomi koettiin uudella tavalla isänmaaksi. Venäjään päin haluttiin olla lojaaleja vain keisarille: keisari katsottiin isänmaa-Suomen pääksi. Aateliset halusivat myös muuttuneissa olosuhteissa pitää eron Venäjään. Sen tähden alkuvuosien neuvotteluissakin korostettiin tiukasti Suomen erityisehtoja.

Ajankohtaisuus näkyi 26.11. siinä, että samana päivänä Kouvolan Sanomat oli jakanut juhlalehdessän koteihin artikkelin Kymijoen Keltin asemasta Venäjän ja Ruotsin rajalla. Näin saimme päätökseen merkkivuoden 1809 huomioimisen toiminnassamme.Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti tuoden esille näkökantoja aiheeseen. Kuultiin myös Päivi Ronimus-Poukan terveiset hänen väitöskirjansa vaiheista.
A.J. Sjögrenin Seura jakoi stipendit Päivi Ronimus-Poukalle ja Laila Sepälle jatkotyöskentelyä varten.

Tutkailua Sitikkalassa

2009-08-21T21:11:00.007+03:00

Muutamat hallituksen jäsenet ja kotiseutuihmiset kävivät tutkimassa A.J. Sjögrenin jalanjälkiä Iitin Sitikkalassa, josta hän lähti opintielle. Muistokivelle laitettiin muutama uusi kukka. Katseltiin niitä mökin paikkoja, perunapeltoa ja sen kulmalla ollutta kiveä, joista Sjögren kertoo päiväkirjassan. Nyt paikalla on kaunis polku, jota myöten on mukava kävellä kohti muistokiveä. Lopuksi käytiin soutelemassa Kymellä Sitikkalan edessä sillä kohtaa, jossa aikoinaan oli kapulalossi ja josta Sjögreninkin piti ylittää Kymijoki. Soutuveneenämme oli vanha kilpavene, ns. kirkkovenesarjasta.

Seuran retki Haminaan pe 18.9.2009

2009-08-04T11:39:00.007+03:00

Seuramme teki retkenKausalasta Haminaan 18.9.2009. Aiheena oli Haminan rauha 1809 ja se liittyen A.J. Sjögrenin aikaan.
Me tutustuimme muutenkin Haminaan - kulkien opastetun kierroksen Varvaran jalanjäljillä, katsoen Varvara-esityksen (teatteria) ja syöden Varvaran menusta lounaan. Mukana oli paljon iloista porukkaa.

Lönnrot muisti A.J. Sjögreniä

2009-07-29T16:00:00.002+03:00

Elias Lönnrot piti muistopuheen A.J. Sjögrenin hautajaisissa. Aikoinaan puheesta tehtiin myös painotuote, joka nyt on kirjankeräilijöiden kohde.

Ylioppilas ja tutkija A.J.S.

2009-07-29T15:45:00.004+03:00

A.J. Sjögrenin opinnoista ja elämänkaaresta löytyy tietoja internetistä myös ylioppilasmatrikkelista 1640 - 1852.

Sjögren opiskelijana

2009-07-21T08:44:00.003+03:00

Arno Forsius kirjoittaa piispa Zacharias Cygnaeuksesta. Ollessaan piispana Pietarissa Cygnaeus oli ollut tekemisissä opiskelija Sjögrenin kanssa. Eloisa kertomus löytyy Forsiuksen kirjoituksen loppupuolelta.

Apuraha 2009

2009-07-21T08:36:00.003+03:00

A.J. Sjögrenin Seura on saanut Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson Rahastolta (Maire ja Paavo Eerolan rahastosta) apurahan 3000 euroa. Hankkeen tavoite on valmistaa näytelmäteksti Sjögrenin elämästä.

Kansalliskirjasto-lehti 2007

2009-07-21T08:10:00.005+03:00

Sjögrenin tieteellinen arkisto on kopioituna kansalliskirjaston arkistossa. Tässä linkkinä selventävä teksti Kansalliskirjasto-lehdessä 2007.

Sjögren Loviisan Sanomissa

2009-07-20T23:39:00.004+03:00

Loviisalaisetkin ovat aktivoituneet Sjögrenin muisteluissaan: linkki (19.8.2008) Loviisan Sanomien kirjoitukseen , jossa kerrotaan Sjögrenin kirjoittamasta osseettien kieliopista.

Tietoa A.J.Sjögrenistä

2009-07-20T23:27:00.003+03:00

Tärkeimmät tiedot Anders Johan Sjögrenistä löytyvät A.J. Sjögrenin nettisivuilta.

A. J. Sjögrenin Seura ry

2009-07-20T23:13:00.003+03:00

Kielitieteilijä Anders Johan Sjögren on ansainnut oman seuransa. Sjögren eli vuosina 1794 - 1855. Hänen muistoaa vaaliva seura on perustettu Iitissä, jossa Anders Johan syntyi ja varttui.